Sähkösanasto

Aikatariffi
Talvipäivään ja muuhun aikaan perustuva hinnoittelu.

Alueverkko
110 kV siirtojohdot, joilla on alueellista merkitystä sähkön siirrossa ja jotka eivät kuulu kantaverkkoon.

Ampeeri (A)
Virran mitta. Jokainen sähkölaite ottaa sähköverkosta virtaa. Mitä suuremman virran laite ottaa sitä suuremman tehon se kuluttaa. Virtaa voidaan verrata vesijohdossa kulkevaan veteen. Joidenkin laitteiden arvokilvessä on ilmoitettu laitteen virta. Sulakkeen suuruus ilmoitetaan ampeereina. Kotitalouksissa tavallisimmin käytettävät sulakekoot ovat 10 ampeeria (A), 16 ampeeria (A) ja 25 ampeeria (A).

Arvokilpi
Kaikissa sähkölaitteissa oleva tiedote, joka on usein laitteeseen kiinnitetty tarra. Esimerkiksi television arvokilven löydät laitteen takaa ja pesukoneen arvokilven koneen jalustasta.

Energiamarkkinavirasto
Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen viranomainen, jonka tehtävänä on sähkömarkkinoiden valvonta sähkö-markkinalain perusteella.

Gigawattitunti(GWh)
1000 megawattituntia (MWh) eli miljoona kilowattituntia (kWh).

h
Hour (tunti) on kansainvälinen tunnista käytetty mittayksikkö.

Huipputeho
Sähkönkäyttäjälle mitattu suurin yhden tunnin tai muun ajan keskiteholukema.

Jakelu
Sähkön siirtämistä jakeluverkkoon liitetyille asiakkaille.

Jakeluverkko
Sähköverkko, jonka nimellisjännite on pienempi kuin 110 kV.

Jakeluverkon haltija
Harjoittaa luvanvaraista jakelua hallinnassaan olevalla jakeluverkolla.

Julkinen sähköhinnasto
Hinnasto, jolla sähkö myydään toimitussähköasiakkaille. Kilpailun piirissä olevien asiakkaiden sähkön siirtohinnan osalta on myös käytettävä julkista sähköhinnastoa. Käytetään myös nimitystä toimitusvelvollisuushinnasto.

Jännite
ks. voltti

Kaksiaikamittaus
on sähköenergian kulutuksen mittaus kahdella aika-alueella erikseen, esim. päivä/yö.

Kantaverkko
Valtakunnallinen suurjännitesähkönsiirtoverkko, jonka nimellisjännite on vähintään 110 kV ja joka on Suomen Kantaverkko Oy:n (Fingrid) omistuksessa. Pääosan kantaverkosta muodostavat 400 kV:n johdot, jotka yhdistävät suurimmat voimalaitokset ja kulutuskeskukset sekä ulkomaan-yhteydet muihin pohjoismaihin ja Venäjälle.

Kesäaika
on useimmiten 1.4. – 31.10. välinen ajanjakso.

Kilovoltti
on 1000 volttia (V). Sähköä siirretään yleisimmin 10, 20 sekä 110 kilovoltin (kV) jännitteellä. Tällöin puhutaan suurjännitteestä.

Kilowatti (kW)
on 1000 wattia (W).

Kilowattitunti (kWh)
Sähköenergian yksikkö. Teholtaan 100 watin lamppu kuluttaa palaessaan 10 tunnin ajan yhden kilowattitunnin (kWh) sähköenergiaa.
100 W x 10h = 1000 Wh = 1 kWh teho x aika = energia

Kilowattituntimittari
Mittari, jolla mitataan asiakkaan sähkönkäyttöä. Sähköyhtiö lukee asiakkaan kilowattituntimittarin säännöllisin väliajoin. Asiakas voi myös itse ilmoittaa mittarilukemansa. Kilowattituntimittarit ovat sähköyhtiön omaisuutta.

Kuormitus
Sähkönkäyttäjän kokonaiskulutus valitun tarkastelujakson aikana esimerkiksi tunneittain esitettynä.

Kuormitusmalli
Sähkönmyyjien välisten sähkötaseiden selvityksessä käytettävä malli, jossa hyödynnetään kunkin käyttäjätyypin tyypillistä kulutusjakautumaa.

Laatu
Ominaisuus, jota sähkön yhteydessä mitataan mm. saatavuudella, saantivarmuudella sekä jännite- ja taajuuspoikkeamalla.

Liittyjä
Jakeluverkonhaltijan kanssa liittymissopimuksen tekevä sähkönkäyttöpaikan omistaja tai haltija.

Liittymissopimus
Jakeluverkonhaltijan kanssa liittymissopimuksen tekee sähkönkäyttöpaikan omistaja tai haltija.

Liittymä
Sisältää ne osat jakeluverkonhaltijan hallitsemista johdoista ja laitteista, jotka ovat tarpeen sähkön toimittamiseksi liittyjän sähkönkäyttöpaikalle.

Loisteho
Vähentää verkon pätötehon siirtokykyä ja lisää jännitehäviöitä. Tietyt sähköjärjestelmän osat, kuten moottorit ja muuntajat, voivat sekä tarvita että tuottaa loistehoa.

Megawatti (MW)
1000 kilowattia (kW)

Megawattitunti (MWh)
1000 kilowattituntia (kWh)

Päiväaika
Päiväaika on 7.00 – 22.00.

Pätöteho
Sähkötehon hyötykomponentti.

Pääsulake
Ylivirtasuoja sähkönkäyttöpaikan ja sähköverkon välillä.

Sähkön siirto
Sähkön kuljettamista sähköverkossa sähkökaupan osapuolien välillä.

Sähkön verkkopalvelu
on asiakkaalle verkkopalvelusopimuksen perusteella tarjottua sähkön verkkopalvelua.

Sulake
Virtapiirissä oleva turvalaite. Se suojaa sähkön-käyttäjää tapaturmavaaralta, jos sähkölaitteeseen tulee käyttäjälle vaarallinen vika. Sulake suojaa myös sähköjohtoa ylikuormituksen aiheuttamalta lämpenemiseltä ja estää näin mahdollisen tulipalon. Sulake palaa ja katkaisee virran, kun sähkölaitteessa tai sähköjohdoissa on vika tai kun sähköjohtoa on ylikuormitettu, eli käytössä on samanaikaisesti liian monta sähkölaitetta tai yksittäinen sähkölaite on liian suuritehoinen. Sulake voi palaa myös vanhuuttaan.

Sähköhinnasto
Eri sähkötuotteiden muodostama kokonaisuus, josta asiakas voi valita itselleen parhaaksi katsomansa tuotteen sähkön ostoon.

Sähkönkäyttäjä
Yksityinen kuluttaja, yritys tai yhteisö, joka käyttää sähköä.

Sähkönkäyttö
Sähkönkäyttäjän kulutuksen ajoittuminen ja määrä.

Sähkömarkkinalaki
1.6.1995 voimaan tullut laki, jonka tarkoituksena on turvata terve ja toimiva taloudellinen kilpailu sähkön tuotannossa ja myynnissä ja tasapuolisten palveluperiaatteiden ylläpito sähköverkkojen toiminnassa.Laissa säädetään sähköverkon omistajalle siirtovelvollisuus kohtuullista korvausta vastaan, mikä tekee mahdolliseksi sähkön ostamisen myös muulta toimittajalta kuin siltä, jonka verkkoon asiakas on liittynyt.

Sähkömarkkinat
Sähkömarkkinat on lähinnä kuin kaupankäyntiä, jolla on eri sähkönmyyjiä tarjoamassa sähköä asiakkaille. Sähkökauppa käydään aina kantaverkossa, josta alkaa myös sähkön ”kotiinkanto”.

Sähkön myyjä
Myy asiakkaalle sähköä eli tarjoaa kilpailulle vapaata sähkön osuutta asiakkaalle. Muut markkinoilla toimijat ovat sähkön siirtäjiä ja sähkön tuottajia.

Sähkönmyyntisopimus
Sopimus, jonka asiakas tekee sähkön myyjän kanssa. Siitä käytetään myös nimeä sähkösopimus.

Sähköntoimittaja
ks. sähkön myyjä.

Sähköntoimitus
Sähkönmyyntisopimuksen perusteella myydyn sähköenergian toimittaminen.

Sähkön tukkumyynti
Sähkön myyntiä vähittäismyyjille ja suurille sähkönkäyttäjille.

Sähkötuote
Myyjän asiakkaalle tarjoama kokonaisuus, jonka keskeisimpänä osana on sähköntoimitus. Tuotteiden sisältämät palvelut, hinnat ja hinnoittelutavat voivat erota toisistaan.

Sähkön vähittäismyynti
Sähkön myynti jakeluverkon kautta välittömästi kotitalouksille, maatalouksille ja muille pienille ja keskisuurille sähkön käyttäjille.

Sähköpörssi
Kauppapaikka, jossa voima- ja sähköyhtiöt, suuret sähkönkäyttäjät sekä muut markkinaosapuolet käyvät kauppaa kiinteillä sähkön toimituksilla, joiden toimitusajankohta ja määrä ovat ennalta sovittuja.

Sähköteho
on virran ja jännitteen tulo, se on myös sähkötyö aikayksikköä kohti. Sähkötehon yksikkö on watti (W).

Sähkövero
Sähkön kulutuksesta sähköyhtiöt perivät energiaveroa siirron yhteydessä seuraavasti: veroluokka I 0,90646 snt/kWh ja veroluokka II 0,55266 snt/kWh. Nämä tulot yhtiöt maksavat suoraan valtiolle. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 22% ja huoltovarmuusmaksun. Kaikki asiakkaamme kuuluvat I veroluokkaan elleivät ole toisin ilmoittaneet. Asiakas voi ilmoittautua II veroluokkaan, jos käyttöpaikalla harjoitetaan teollisuutta tai ammattimaista kasvihuoneviljelyä.

Sähköverkko, sähköverkkotoiminta
Sähköverkon muodostavat toisiinsa liitetyt sähköjohdot, sähköasemat sekä muut tarvittavat sähkölaitteistot joita käytetään sähkön siirtoon tai jakeluun. Sähköverkkotoiminta on luvanvaraista toimintaa, jolla siirtoverkko asetetaan sähkön siirtoa ja muita verkon palveluja tarvitsevien käyttöön.

Sähköverkkoluvan haltija
Sähköverkkoluvan haltija on yhteisö tai laitos, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa.

Sähkölaitos
Perinteinen nimitys sähkön jakelijalle, joka toimittaa sähköä jakeluverkkoon liittyneille asiakkaille. Sähkölaitos käsittää siten sekä jakeluverkon että sähkön vähittäismyynnin.

Sähköyhtiö
Nimitys, jota käytetään sähkölaitoksista jotka ovat yhtiö-muotoisia.

Takamittari
Mittari, jonka ylläpito ja lukeminen kuuluvat asiakkaalle. Asiakas voi halutessaan mitata takamittarilla esimerkiksi kahdella eri veroluokalla laskutettavaa sähkönkäyttöä.

Talviaika
1.11. – 31.3. välinen ajanjakso.

Tariffi
Käytännössä usein nimitys eri rakenteisille ja hintaisille tuotteille. Tariffi sisältää tiedot maksuperusteista ja sen mukaan määräytyvistä hinnoista.

Tehotariffi
Tariffi, jota sovelletaan käyttäjiin, joiden tehontarve on suuri. Tariffiin kuuluu myös tilaustehoon perustuva maksukomponentti.

Tilausteho
Se sähköteho, jonka sähkönkäyttäjä on varannut sovituin ehdoin käytettäväkseen.

Toimitusasiakas
Asiakas, jolle sähköyhtiö on velvoitettu toimittamaan sähkön julkisilla hinnastoilla. Toimitusasiakas ei ole lähtenyt kilpailuttamaan sähkönostoaan.

Toimitusvelvollisuushinnasto
ks. julkinen sähköhinnasto

Toimitussähkö
on sähköä, jota myydään toimitusvelvollisuusasiakkaille julkisilla hinnastoilla.

Toimitusvelvollisuus
on määräävässä markkina-asemassa olevan sähkön vähittäismyyjän velvollisuus toimittaa sähköä kohtuulliseen hintaan asiakkaan sitä pyytäessä, mikäli asiakkaalla ei ole muita taloudellisesti kilpailukykyisiä sähkönhankintamahdollisuuksia sähköverkon kautta.

Tuntienergiamittari
on sähköenergian tunneittain mittaava sähkömittari.

Tuntimittaus
on sähkönkäytön mittaustapa, joka vaaditaan kun pääsulakeon yli 3 x 63 A tai tilausteho on yli 45 kW ja asiakas haluaa vaihtaa sähkön myyjää.

Tuntiteho
on energiamittarin rekisteröimän tunnissa tapahtuneen kulutuksen mukaan laskettu keskiteho kyseiselle tunnille.

Tuote
on sähkön hinnoittelutapa, esim. Köyliön-Säkylän Sähkö Oy:llä on kausi/yleissähkö.

Tyyppikuluttaja
on samalla tavalla sähköä käyttävistä asiakkaista muodostetun asiakasryhmän keskimääräinen kuluttaja.

Tyyppikuormituskäyrä
on samalla tavalla sähköä käyttävistä asiakkaista muodostetun asiakasryhmän keskimääräisen kuluttajan vuotuinen sähkönkäyttö esitettynä tunti tunnilta. Tyyppikuormituskäyrä mahdollistaa pienasiakkaiden osallistumisen kilpailuun.

Verkkopalvelu
tarkoittaa sähkön siirtämiseen liittyvää palvelua kuten sähkön mittausta.

Verkkoyhtiö
on yhtiö, jolla on hallinnassaan sähköverkkoa.

Verkonhaltija
harjoittaa luvanvaraista sähköverkkotoimintaa eli pääasiassa sähkön siirtoa ja voi olla myös muu yhteisö tai laitos, kuten kunnallinen sähkölaitos. Verkon haltijalla on velvollisuus liittää sähkönkäyttäjät ja -tuottajat verkkoonsa kohtuullista korvausta vastaan ja julkaista verkkopalvelujensa yleiset myyntiehdot ja -hinnat sekä niiden määräytymisperusteet.

Virta
ks. ampeeri.

Voimalaitos
on laitos jossa sähköä tuotetaan joko vesivoimalla tai lämpövoimalla, jota tuotetaan polttoaineita kuten hiiltä, öljyä, turvetta tai puuhaketta polttamalla. Sähkö tuotetaan generaattorissa, jota pyörittää vesi-, höyry tai kaasuturbiini. Voimalaitoksessa voidaan tuottaa sähkön ohella myös lämpöä kaukolämmöksi tai teollisuuden tarpeisiin. Myös ydinvoimalaitos on lämpövoimalaitos. Muita voimalaitoksia ovat tuuli- ja aurinkovoimalaitos, joilla tuotetaan toistaiseksi vain vähäisiä määriä sähköä.

Voimayhtiö
on yhtiö, joka tuottaa ja toimittaa sähköä tukkuasiakkaille tai osakkailleen, joita ovat sähkölaitokset ja suurteollisuus, etenkin puunjalostusteollisuus.

Voltti (V)
on jännitteen mitta. Kotitalouksissa jännite on 230 V. Pistorasiaan saa kytkeä vain sellaisia laitteita, joiden arvokilvessä on sama jännitemerkintä. Joissakin maissa esim. USA:ssa jännite on 110 volttia (V). Jännitettä voi verrata vesijohtoverkoston veden paineeseen. Kotitalouden käyttöjännitteestä käytetään myös yleisnimeä pienjännite.

Watti (W)
on tehon mitta. Mitä suurempi on laitteen teho, sitä enemmän se myös kuluttaa sähköä. Suuritehoisia laitteita ovat esim. sähköliesi ja sähkökiuas, kun taas televisio ja radio ovat pienitehoisia.

Yleistariffi eli yleissähkö
Sähkö on vuodenajasta ja vuorokauden ajasta riippumatta saman hintaista.

Yöaika
vaihtelee sähkönmyyjittäin. Tavallisesti joko 22.00 – 7.00 tai 23.00 – 7.00. Joissakin sähköyhtiöissä laskutetaan viikonloput ja pyhäpäivät kokonaisuudessaan yöaikaan kuuluviksi.

jakeluasema4