Uusi liittymä

Liittymisjohdon mitoitus, asennus ja suojaus

YLEISTÄ

Ennen kiinteistön liittämistä sähköverkkoon tehdään kirjallinen liittymissopimus. Liittymismaksulla katetaan verkoston rakentamiskustannuksia. Liittymismaksun suuruuteen vaikuttaa liittymäkoon lisäksi liittymän etäisyys muuntajasta.

Sähköyhtiö toimittaa liittymismaksua vastaan pienjännitejohdon sovittuun paikkaan. Liittymisjohto on yleensä maakaapeli pylväältä tai jakokaapista.

Liittämiskohdat-sivun ohjeessa selvitetään liittymisjohdon liittämiskohdat.

verkosto

Liittämiskohdat

  • Ilmajohto
  • Maakaapeli
  • Liittymisjohdon poikkipinta

ILMAJOHTO

Pienjännitejohdon ollessa ilmajohto:

Sähköyhtiö toimittaa johdon pylvääseen tontin rajalle. Tästä eteenpäin asennetaan liittymisjohto pääkeskukseen.

Liittymisjohto ja mittauskeskus eivät sisälly liittymismaksuun.

Pääkeskus ulkoseinällä:

paakeskus

Pääkeskus pylväässä:

paakeskuspylvaassa

MAAKAAPELI

Maakaapeloidulla alueella liittämiskohta on sähköyhtiön osoittamassa paikassa tontin rajalla.

Tonttialueen sisäpuolelle jäävä liittymisjohto ja mittauskeskus eivät sisälly liittymismaksuun.

maakaapeli

LIITTYMISJOHDON POIKKIPINTA

Liittymiskaapelin johtimen poikkipinnan on oltava vähintään joko 10 mm2 kuparia tai 25 mm2 alumiinia. Näitä poikkipintoja sovelletaan, kun pääsulake on 3 x 35 A tai pienempi.On huomioitava myös kaapelin sopivuus sähkökeskuksen syöttöliittimille. Mikäli liittymän pääsulakekoon oletetaan lähitulevaisuudessa kasvavan, valitaan liittymisjohdoksi astetta suurempi kaapeli.

Liittymisjohdon poikkipinta ja kaapelin suojaputki mitoitetaan seuraavan taulukon mukaisesti:

Pääsulake/AKaapeli/mm2Suojaputki/mm
(väh)
*) 3 x 25Al 25 (tai Cu 10)50
*) 3 x 35 Al 25 (tai Cu 10)50
3 x 63...80Al 50100
3 x 100...125Al 95100
3 x 160...250 Al 185100
3 x 315...500 2 x Al 1852 x 100
n x 3 x 200n x Al 185 n x 100

*) Liittymisjohtona käytetään pääsääntöisesti alumiini- tai kuparikaapelia. Varaa aina tila alumiiniliittimille.

VARMISTA KAAPELIN KOKO SÄHKÖYHTIÖLTÄ TAI SÄHKÖURAKOITSIJALTASI.

Kaapelointi

  • Kaapelireitin putkitus
  • Kaapeliojan kaivuu ja täyttö

KAAPELIREITIN PUTKITUS

Mikäli pääkeskus sijoitetaan rakennuksen sisälle, on ennen perustusten valua asennettava putket rakennuksen ulkopuo­lelta pääkeskuksen alle. Putken asentamisesta vastaa liittyjä ja sähköura­koitsija. Liittymisjohdon pituus rakennuksen sisällä saa olla korkeintaan 10 metriä. Liittymiskaapeli asennetaan niin, ettei se missään kohdassa kosketa muita kaapeleita.

Putkikoko on valittava kaapelikoon mukaan ja minimihalkaisija on 50 mm. Mittaritaulun alle on varattava putkea 1- 1.5 metriä. Käytettävän putken lujuusluokan on oltava vähintään 4. Putkessa on käytettävä teh­dasvalmisteisia kaaria, tai se on taivutettava muuten riittävän loivalle kaarelle, jotta kaapelin asennus ei tarpeettomasti vaikeudu. Liittymis­kaapelin suojaputken on oltava asianmukaisesti asennettuna valmiiksi sähköpääkeskukseen ennen kaapelin asennusta. Suojaputkessa on oltava valmiina vetolanka kaapelin vetoa varten. Samassa yhteydessä asennetaan myös putki maadoituskuparia varten. Puhelin- ja antenniputkituksen ohjeet saa puhelinyhtiöltä.

KAAPELIOJAN KAIVUU JA TÄYTTÖ

Kaapeliojan kaivaminen ja peittäminen kuuluu tonttialueella liittyjälle. Kaapeliojan syvyyden on oltava vähintään 70 cm. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kaapeli on asennettava suojaputkeen tai suojattava kourulla. Sovi kaapelireitistä sähköyhtiön kanssa. Varmista, että kaivuureiteillä ei ole aiemmin asennettuja maakaapeleita. Tietoja kaapeleiden sijainnista saat sähköyhtiöltäsi.

Valmiin ojanpohjan on oltava KIVETÖN, ja siihen on tarpeen vaatiessa tuotava hienoa hiekkaa.

kaapelioja

Täyttö on tehtävä huolellisesti ja kaapelin ympärille laitetaan ensin kivetön hiekka. Tämän jälkeen täyttöä voidaan jatkaa ojasta kaivetulla maalla. Täyttö pitää tehdä huolellisesti siten ettei kiviä, raken­nusjätteitä tai muitakaan kovia kappaleita osu kaapeliin eikä sen lähellekään. Ne voivat Myöhemmin vahingoittaa kaapelia. Kaapelin varoitusnauha asennetaan n. 20 – 30 cm maan pinnan alapuolelle kaapelin yläpuolelle.

Tele- ja antennikaapelit kannattaa asentaa samaan kaivuuojaan vähintään 10 cm etäisyydelle liittymiskaapelista.

Maadoitus

Maadoittaminen parantaa sähköturvallisuutta. Sähköliittymiin tulee rakentaa maadoituselektrodi, jonka lisäksi rakennuksissa tulee tehdä suojaava potentiaalintasaus ja tarvittaessa lisäpotentiaalintasaus. Keskustele sähköurakoitsijasi kanssa jo ennen kaivuutöihin ryhtymistä sähköturvallisuusmääräysten vaatiman käyttömaadoituksen ja potentiaalintasauksen toteuttamisesta.

Sähkösuunnittelijat ja -urakoitsijat antavat asiasta myös tarkempia ohjeita.

PIENJÄNNITEASENNUKSEN MAADOITUKSET JA MAADOITUSELEKTRODIN RAKENTAMINEN

Yleistä maadoituksista

Pienjännitesähköasennusten maadoitusjärjestelmällä mahdollistetaan sähköasennuksen turvallinen käyttö ja luotettava toiminta. Maadoituksen tärkein tehtävä on estää vikatilanteessa kosketusjännitteen esiintyminen jännitteelle alttiissa johtavassa osassa sekä parantaa potentiaalintasausta ja häiriösuojausta.

Potentiaalintasauksella jännitteelle alttiit johtavat osat liitetään yhteen ja tämän tarkoituksena on saada aikaan tasapotentiaali. Tällaisia jännitteelle alttiita johtavia osia ovat mm. metalliset vesijohtoputket, metalliset ilmastointikanavat ja betoniteräkset. Potentiaalintasauksen lisäksi voidaan tarvita lisäpotentiaalintasausta parantamaan turvallisuutta tilanteissa, joissa vikasuojauksella ei saada aikaan riittävää suojausta tai erikoistiloissa, kuten lääkintätilat ja eläinsuojat.

Maadoituselektrodirakenteet

Uuden pienjännitesähköasennusstandardin SFS6000 muutoksen myötä suositellaan maadoituksiin käytettäväksi ensisijaisesti perustusmaadoituselektrodia. Tällä tarkoitetaan rakennuksen perustuksiin tai maahan perustusten alle sijoitettua maadoituselektrodia. Tällöin tulisikin ottaa yhteyttä sähköurakoitsijaan jo hyvissä ajoin ennen varsinaisen rakentamisen alkua.

Perustusmaadoituselektrodi suositellaan rakennettavaksi jokaiseen sähköliittymän rakennukseen. Lisäksi suositellaan, että yhdistetään toisiinsa kaikki maadoituselektrodit ja suojajohtimet, rakennuksen johtavat osat, metalliset rakennusosat ja betonirakenteiden teräkset lukuun ottamatta esijännitetyn betonin teräksiä. Perustusmaadoituselektrodi voidaan tehdä

  • kuparilangasta ja -köydestä
  • teräsnauhasta
  • teräslangasta tai -tangoista

Kuumasinkittyä tai paljasta terästä voidaan käyttää betoniin upotettuna perustusmaadoi-tuselektrodina. Jos perustusmaadoituselektrodina käytetään betoniteräksiä, teräkset on liitettävä yhteen hitsaamalla tai vastaavalla tavalla niin, että saadaan aikaan perustuksissa kiertävä rengas. Kuparia voidaan käyttää myös asennettuna maahan perustusten alle.

Lisäksi suositellaan, että betonin sisään asennettuun perustusmaadoitukseen liitetyt maadoitusjohtimet viedään betonin sisään rakennuksen sisäpuolella. Jos ne viedään betonin sisään rakennuksen ulkopuolella, pitäisi tämä tehdä maanpinnan yläpuolella.

Perustusmaadoituselektrodin toteuttaminen rakennuksen rakentamisen aikana on paras tapa saada aikaan hyvä maadoituselektrodi, koska tällöin maadoituselektrodi on hyvin suojattu ja sillä on hyvä kosketus maahan.

Jos perustusmaadoituselektrodia ei pystytä jostain syystä rakentamaan, voidaan rakennuksissa käyttää maadoituselektrodina perustusten ympäri kulkevaa elektrodia siten, että se on asennettu lähelle perustusten reunaa riittävän syvälle, jotta se ei helposti vahingoitu. Mikäli mahdollista, on erittäin suositeltavaa liittää perustuksia kiertävä maadoituselektrodi myös betonirakenteiden teräksiin.

Jos maadoituselektrodia ei voida asentaa siten, että se on suojattu vahingoittumiselta, voidaan käyttää kahta eri suuntiin sijoitettua vähintään 20 metriä pitkää vaakaelektrodia tai mieluummin yhtä vähintään 40 metriä pitkää renkaan muotoista elektrodia. Minimirakenteena sallitaan käyttää liittymiskaapelin kanssa samaan kaapeliojaan sijoitettua vähintään 20 metriä pitkää vaakaelektrodia, joka asennetaan siten, ettei se helposti vahingoitu esimerkiksi kaivutöiden takia. Vaakaelektrodin materiaali on määritelty standardin SFS6000 taulukossa 54.1. Suomessa käytetään yleisesti joko 16 mm2 tai 25 mm2 kupariköyttä. Suositeltavampaa on käyttää poikkipinnaltaan vähintään 25 mm2 kupariköyttä.

Liittymän kytkentä ja mittarointi

Sähköyhtiö tekee kaapelin kytkennän ilmajohtoon tai jakokaappiin sähköurakoitsijan pyynnöstä.

Sähköurakoitsija pyytää liittymän kytkentää ja mittarointia toimittamalla sähköyhtiölle täytetyn yleistietolomakkeen.

Nykyiset sähkömittarit ovat etäluettavia mittareita, jolloin mittarien lukemat luetaan kerran päivässä luentajärjestelmään. Etäluettavissa mittareissa tariffinvaihto tapahtuu ohjelmallisesti, eikä esimerkiksi tariffinohjauslaitetta ja -sulaketta tarvita.

Ennen sähkön kytkentää ja mittarointia liittymiskaapelin on oltava sähköturvallisuutta noudattaen asianmukaisesti peitettynä.

maisema

Tarkastukset

KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS

Sähköurakoitsija tekee jokaiselle rakentamalleen sähkölaitteistolle käyttöönottotarkastuksen, jossa todetaan erilaisten mittausten ja testien sekä aistinvaraisen tarkastuksen avulla asennusten oikeellisuus ja turvallisuus. Käyttöönottotarkastus tehdään ennen asennuksen tai sen osan käyttöönottoa ja siitä laaditaan sähköasennuksen haltijan käyttöön käyttöönottotarkastuspöytäkirja.

VARMENNUSTARKASTUS

Yli 35 A kohteissa on tehtävä urakoitsijan käyttöönottotarkastuksen lisäksi varmennus-tarkastus, jonka suorittaa valtuutettu tarkastaja tai laitos. Varmennustarkastuksessa todetaan, että urakoitsija on tehnyt asianmukaisen käyttöönottotarkastuksen ja varmistaudutaan sähköasennusten turvallisuudesta mm. pistokokein. Varmennustarkastuksen tilaamisesta huolehtii sähköurakoitsija. Suoritetun tarkastuksen tuloksista annetaan tarkastustodistus sähköasennusten haltijalle ja sähköurakoitsijalle.

tarkastukset